Ympärivuorokautista turvaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri pyrkii kaikin keinoin turvaamaan sen, että kaikkialla maakunnassa asukkaat saavat kiireellistä ja kiireetöntä hoitoa hädän hetkellä. Vaikka resurssit niukkenevatkin niin hyvillä hoitoketjuilla, uudella teknologialla ja kokonaisvaltaisella suunnittelussa yhdessä kuntien kanssa sairaanhoitopiiri pystyy edelleen turvaamaan kaikkien maakunnan asukkaiden terveyttä.

Sairaanhoitopiirin hallitus teki tiistaisessa kokouksessaan päätöksen lopettaa perustasoinen yöpäivystys Vakka-Suomen ja Loimaan sairaaloissa. Ratkaisu perustui vuonna 2014 annettuun asetukseen (782/2014), jonka mukaan ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä.

Varsinais-Suomen kunnat ovat kuitenkin jo aiemmin päättäneet terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa, että Uudessakaupungissa ja Loimaalla järjestetään vain perustason päivystys. Koska tämä käytäntö poikkesi asetuksesta tuli sairaanhoitopiirin hakea sosiaali- ja terveysministeriöstä poikkeuslupaa järjestää ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon erillispäivystys. Sairaanhoitopiiri haki tätä lupaa syksyllä 2015 luottaen, että lupa saadaan.

Lokakuun lopussa, reilu vuosi lupahakemuksen lähettämisen jälkeen, ministeriö lähetti kielteisen päätöksensä tiedoksi sairaanhoitopiirille. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ei saanut lupaa jatkaa yöaikaista perusterveydenhuollon päivystystä edellä mainituissa sairaaloissa ja sen tuli lopettaa toiminta viipymättä.

Perusteiksi annettiin, että yöaikaisia käyntejä näissä sairaaloissa on vähän, lääkäriä tarvitsevia potilaita on noin 3-3,5 per yö ja heistä suuri osa oli sellaisia, että he olisivat voineet odottaa aamuun. Vaativammat potilaat ohjataan joka tapauksessa Turkuun, sillä näissä Loimaalla ja Vakka-Suomessa ei ole käytössä yöaikaista kuvantamis- ja laboratoriopalveluita. Lisäksi ministeriö katsoi, että palveluohjauksessa alueen kuntien kanssa on onnistuttu siten, että potilaat saavat päivystyspalveluita ja puolikiireellistä vastaanottopalvelua päivä- ja ilta-aikaan niin hyvin, että yöaikaiseen toimintaan ei ole tarvetta.

Näin ollen sairaanhoitopiirille ei jäänyt vaihtoehdoksi kuin lakkauttaa yöpäivystys Vakka-Suomen ja Loimaan sairaaloissa. Nyt päivystystä on pyöritetty Attendon kanssa tehdyllä ostopalvelusopimuksella, sillä päivystyslääkäreiden saaminen sairaaloihin on erittäin vaikeaa. Tulevana vuonna nämä yöpäivystykseen suunnatut rahat kohdennetaan vahvistamaan ensihoitopalveluita Vakka-Suomessa ja Loimaalla.

Ihmisten huoli yöpäivystyksen loppumisesta otetaan sairaanhoitopiirissä tosissaan. Tämän takia hallitus haki poikkeuslupaa toiminnalleen. Nyt kun tuota lupaa ei saatu, onkin ensiarvoisen tärkeää saada parannettua ensihoitopalveluja alueella. Tähän tarpeeseen lisätään 24/7 käytössä olevia ambulansseja ja toisaalta panostetaan etäkonsultaatioon Tyksin päivystykseen.

Yhteistyöllä sairaanhoitopiiri pyrkii turvaamaan kaikkien maakunnan asukkaiden erikoissairaanhoidon palvelut. Toisaalta sairaanhoitopiiri on lähtenyt myös voimakkaasti tukemaan paikallista perusterveydenhuoltoa, jotta asukkaiden tarvitsemat palvelut saadaan turvattua. Tarvitaan huolellista tiedolla johtamista ja kykyä katsoa asioita uudella tavalla.

Piia Elo

Hallituksen puheenjohtaja

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Skanssiin vauhtia monitoimitalosta

Skanssiin tulee pikaisesti rakentaa alueen asukkaita palveleva monitoimitalo, jotta alueen rakentamiseen saadaan vauhtia. Alue uhkaa tällä hetkellä jäädä torsoksi automarkettialueeksi paikassa, joka mahdollistaisi yhden Turun edistyksellisimmistä asuinalueista.

Skanssin alueesta on kaavailtu ekologista kätevän liikkumisen kaupunginosaa yli 6000 turkulaiselle. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että ekologisuus ja vetovoima ovat vain Skanssin katolla olevissa mehiläispesissä. Onko Turulla varaa menettää tämä sijainniltaan erinomainen asuinalue yksityisautoilulle ja pelkälle kaupalle? Vai olisiko syytä nyt pistää paukut siihen, että alue, joka sijaitsee lähellä keskustaa, nopeasti kehittyvää Kupittaata ja hyviä liikenneyhteyksiä lähtisi pikaisesti kehittymään?

Skanssin rakentuminen saisi aivan uudenlaista potkua monitoimitalon rakentamisesta. Skanssin alueen lapset käyvät yläluokkansa entisessä Kupittaan koulussa, jossa Vasaramäen koulun yläluokkien opetus tällä hetkellä toimii.  Kupittaan koulun rakennus on tullut tiensä päähän, sitä ei enää peruskorjata ja sille on pikaisesti löydyttävä korvaavat tilat. Skanssin alueelle rakennettava monitoimitalo olisi samanlainen kokonaisuus kuin Hirvensaloon rakennettava Syvälahden koulu ja Yli-Maariaan rakennettava monitoimitalo, tarjoten lapsiperheille monipuolisia palveluita päivähoidosta peruskoulun yläluokille, arjesta vapaa-aikaan.

Skanssin rakentuminen on myös merkittävä osa seudullisen joukkoliikenteen kehittymistä. Linja Raisiosta Turun läpi Kaarinaan on oleellinen alueen elinkeinoelämän ja ihmisten liikkumisen kannalta.

Skanssin monitoimitalon suunnittelu on aloitettava heti ja tavoitteena on oltava, että uusi monitoimitalo avaa ovensa syksyllä 2020.

Parantaako sote-uudistus turkulaisten palveluita?

Turun SDP seuraa huolestuneena Suomen hallituksen suunnitelmia koskien sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. Vastuu kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirretään pois Turun kaupungilta maakunnan tasolle. Samalla palvelut avataan aiempaa laajemmin kilpailulle.

– Hallitus sanoo, että uudistusten keskeisin tavoite ovat säästöt. Paljon tärkeämpää on kuitenkin oikea-aikaisen ja tarvittavat hoidon saaminen nykyistä nopeammin. Säästöjä syntyy vain sitä kautta, jos ihmisten hoidon tarve vähenee, toteaa Turun SDP:n varapuheenjohtaja Mari-Elina Koivusalo.

Turun SDP pitää maakuntaa säästöjen kannalta liian pienenä ja kuntalaisen kannalta liian byrokraattisena sekä kankeana alueena järjestää palveluita. Turun SDP kyseenalaistaa sen, että hallituksen valitsemilla toimilla saavutettaisiin säästöjä tai parannuksia ihmisten saamiin palveluihin.

– Ihmisten hyvän hoidon kannalta on kysyttävä, miten valinnanvapauden lisäämisen ja toimintojen pilkkomisen myötä tieto tulee kulkemaan eri toimijoiden välillä, kun sitä ei pystytä nytkään hoitamaan. Parantaako uudistus aidosti esimerkiksi ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuutta tai madaltuuko sosiaali- ja terveyspalveluiden raja-aidat, kun palveluiden tuotannon lähtökohdaksi tulee liiketoiminnallinen näkökulma ihmisten hyvinvoinnin edistämisen sijaan? kysyy Turun kaupunginvaltuutettu Piia Elo.

Ei torjuntavoitto vaan typeryyden myöntämistä

Tänään pidettiin budjettiriihen jälkeinen tiedotustilaisuus. Samalla kerrottiin, että hallituspuolueet ovat saaneet torjuttua päivähoidon maksukorotukset. Hieno uutinen!

Päivähoitomaksujen korotukset kun oli tämän hallituksen jälleen yksi hullu esitys, joka onneksi jouduttiin perumaan, kun se olisi toiminut täysin työllisyystavoitteiden vastaisesti ja olisi lisäksi huomattavasti heikentänyt keskituloisten ostovoimaa.

Suomi tarvitsee työtä, jota tulee käyttämällä palveluita ja kuluttamalla. Jos ei ole kulutusta, ei ole työtäkään ja talous ei siitä parane.

Jos päivähoidon maksut ovat niin korkeita, että täytyy pohtia työssäkäynnin tai kotonaolon välillä kannattavuuden takia niin ollaan kyllä ojassa.

Mutta aivan turha tässä on hallituksen ilakoida maksukorotusten torppaamisella. Itsehän se niitä esitti! Ei se silloin ole mikään torjuntavoitto! Se on oman tyhmyyden myöntämistä.

Hyvä hallitus, hienoa, että jälleen kerran peruitte harkitsemattomat päätöksenne. Vielä olisi ainakin pari, joihin toivoisin muutosta: ammatillisen koulutuksen leikkaukset ja maakuntauudistus. Viisautta!

Valtuustoryhmän puheenjohtajat hämmästelevät sote-yhtiöittämistä

Turun SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Pietari ja varapuheenjohtaja Piia Elo ovat huolissaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan haluista asettaa koko sosiaali- ja terveysalan henkilöstö alttiiksi kilpailutukselle.

”Tässä vaiheessa ei tule käynnistää prosesseja kuntalaisten kaikkein tärkeimpien palveluiden yhtiöittämiselle. Nyt tulee huolehtia siitä, että miten kuntalaiset palvelunsa saavat, ei siitä, että miten Turun kaupungin käy”, toteaa ryhmän puheenjohtaja Pietari.

”Meillä ei ole vielä tietoa, että miten järjestäjät ja tuottajat tullaan kokoamaan, mutta se ei olekaan sote-uudistuksen tärkein asia, vaan tärkeintä on, että miten kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita parannetaan, hoitoketjuja sujuvoitetaan ja yhdenvertaisuus taataan. Silloin ei pidä betonoida yksittäisiä palveluja tai henkilöstöä vaan pyrkiä löytämään mahdollisimman hyvä kokonaisratkaisu ei kaupungin vaan kaupunkilaisten kannalta”, lisää Elo

Pietari ja Elo ovat huolissaan keskustelun saamasta käänteestä. ”Sen sijaan, että olisimme huolissamme kuntalaisten saamasta tasavertaisesta palvelusta ja hyvästä hoivasta, kaupungin ykköspoliitikko nostaa tikunnokkaan sen, että kuka palvelun omistaa”, naiset hämmästelevät.

”Milloin avaamme keskustelun siitä, että mikä on optimaalisin tapa järjestää mikäkin palvelu sen sijaan, että mikä sen osuus on kaupungin budjetista?”