Päivähoito-oikeutta pidetään yhtenä merkittävimmistä hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksista. Sillä pystytään tasaamaan lasten hyvinvointieroja, tukemaan perheitä, tekemään lastensuojelutyötä ja edistämään muutenkin lasten varhaiskasvatusta. Kyse on ennen kaikkea lapsen edusta ja oikeudesta.
Jokainen perhe on erilainen. Yhdessä työttömyys rasittaa, toisessa pätkätyöt aiheuttavat paineita lasten hoidon järjestämiselle. Vauvan valvottaminen saa toisen vanhemman väsähtämään toisen tehdessä pitkiä työpäiviä ja monia muita haasteita kohdataan kodeissa joka ikinen päivä. Perheillä ei välttämättä ole enää entisenlaisia sukulaisten ja ystävien turvaverkkoa, joka auttaisi, kun omat voimat eivät enää riitä. Päivähoito tuo syyllistämättä helpotusta monen perheen arkeen ja ennaltaehkäisee pahemmilta ongelmilta. Päivähoito-oikeuden rajoittamisen sijaan tulisi puhua sen kehittämisestä, avoimesta varhaiskasvatuksesta ja esimerkiksi päivähoitomaksujen tuntiveloituksesta (todelliseen käyttöön perustuva taksa, josta puolueella on myös linjaus olemassa). Unohtaa ei sovi myöskään muita tapoja tukea pienten lasten perheitä, kuten kotiapua.
Sen sijaan, että Turussa olisi kannustettu käyttämään osa-aikaista hoitoa, sille annettiin keppiä nostamalla maksuja suhteellisesti. Samalla annettiin keppiä niille pienten lasten perheille, jotka yrittävät paremmin yhdistää perheen ja työelämän, parantaa omaa jaksamistaan ja toisaalta pysyä mukana työelämässä. Tämä ei ollut hallitusohjelman joustavamman päivähoidon tavoitteiden mukaista.
Päivähoito-oikeudelle pitää antaa se arvo, joka on aikanaan ymmärretty ja jonka takia sitä on pidetty yhtenä hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarina. Nyt liikutaan vaarallisilla vesillä, jos aletaan taloudellisin perustein rajoittaa perusoikeuksia. Kaikkea ei voi, eikä tule uhrata talouden nimissä.
Heli Paasio, kansanedustaja, Turku
Piia Elo, kaupunginvaltuutettu, Turku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti