perjantaina, maaliskuuta 14, 2008

Maalaisjärkeä ja asiantuntijuutta

Pääministeri Vanhasen tappio käräjäoikeudessa kirvoitti mielenkiintoisen keskustelun lautamiesten tarpeellisuudesta. Asia voidaan nähdä niin keskusteluna pelkästä oikeusjärjestelmän toimivuudesta, mutta toki siinä on piirteitä myös ns. maalaisjärjen ja opitun tiedon vastakkainasettelusta.

Istunnon jälkeiset kommentit vain saivat miettimään moraalitajun ja yleisen oikeudenmukaisuuden tajun rajoitteita. Jos ilman asianmukaista koulutusta ei voi olla tajua oikeasta ja väärästä, voiko ilman koulutusta demokraattisesti valitut luottamushenkilöt ylipäänsä tulla ”oikeaan” lopputulokseen?

Epäilemättä monissa kunnissa virkamiehistö on sitä mieltä, että poliittinen prosessi vain hidastuttaa ja vaikeuttaa asioita, eivätkä valitut luottamushenkilöt ymmärrä asioita riittävästi. Toki voi olla niin, että kaikki demokraattisesti valitut luottamushenkilöt eivät aina välttämättä paneudu riittävästi käsiteltäviin asioihin, mutta poliittisesti valitut luottamushenkilöt ovat vastuussa äänestäjilleen.

Demokraattisissa vaaleissa valitut joutuvat miettimään joka kerta päätösten vaikuttavuutta kuntalaisiin ja vastaamaan tekemistään päätöksistä neljän vuoden välein kuntalaisten edessä. Tätä eivät virkamiehet joudu tekemään ja toisaalta hyvä niin, he tuovat jatkuvuutta ja asiantuntijanäkemyksiä. Mutta voidaanko pelkillä asiantuntijalausunnoilla tehdä kaikkia kuntalaisia koskevia oikeudenmukaisia ja tasavertaisia päätöksiä? Onko kunnallisten palveluiden tuottamisessa tärkeintä paperiset tilastot ja kylmät faktat vai se, kuinka kuntalaiset kokevat palveluiden toimivuuden?

Kunnalliset luottamushenkilöt ovat se tukijalka, jolla turvataan kunnallisten palveluiden tasa-arvoisuus ja monipuolisuus. Kunnallisia luottamushenkilöitä ei sido vain talous tai yksikantainen näkemys asioista. Vaaleilla valitut luottamushenkilöt tuovat päätöksentekoon maalaisjärjen, tunteen ja kuntalaisten mielipiteen, hyvässä ja huonossa. Ehkä näin on myös käräjäoikeudessa?!