keskiviikkona, toukokuuta 23, 2007

Oi Turku, Turku, Turku


Hohhoijakkaa...


Eilen oli hallintojaosto.


Kaupungissa pidetään kovaa meteliä työntekijöistä. Sosiaali- ja terveyspuolelle ei saa palkata ketään, opettajat elävät liian suurien luokkiensa kanssa, mutta mutta. Keskushallinto paisuu, kulttuuripääkaupunki -hanke kasvaa omia aikojaan ja kehittämiskeskuksia eivät sido mitkään päätökset. Noh, kehittämiskeskusta ei nyt tunnu sitovan mikään, eivät edes virkaohjeet.


Kun meillä on vieläpä tuo hieno hallitussopimus niin edes niitä, jotka on väärin perustein palkattu, ja joilla ei ole siten työtä, ei saa irtisanoa. Melko hankalaa siinä sitten pitää sopimuksesta kiinni ja saada kaupungin talous kuntoon.


Se, mitä tämä kaupunki todella tarvitisisi olisi kunnon parlamentarismi. Jospa meillä olisi poliittisesti valittu johtaja, joka olisi demokraattisessa vastuussa kaupungin menosta niin enpä uskoisi silloin väärinkäytöksiä ainakaan tässä mittakaavassa esiintyvän. Poliittinen johtaja olisi vaihdettavissa neljän vuoden välein ja hän myös oikeasti kantaisi vastuun.


Tällä hetkellä meillä on kaupunginjohtaja, kolme apulaiskaupunginjohtajaa ja päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kuka näistä on kenenkin esimies ja kuka ketäkin valvoo? Entä mikä rooli on sitten vielä valtuustolla ja sen puheenjohtajalla tässä paketissa. Ihmekös jos kaupunki on kuralla.


Tällä hetkellä tuntuu ainakin siltä, että ainakaan hallintojaostolla ei ole minkäänlaista sanavaltaa. Tai no, saadaanhan me sanoa, mutta jos vastauksesta virkakoneistolta saa olankohautuksia tai suuttuneita vastauksia kysymyksiin niin ei se vie ainakaan asiaa eteenpäin.


Nyt ollaan kaupunkiin kyllä vaihtamassa yhtä, luultavasti jopa kahta, apulaiskaupunginjohtajaa. Ja hyvä niin! Eilinen kokous osoitti, että toisesta näistä ei oikein ole enää johtamaan mitään. Meikkaus, olkien kohauttelu ja töykeät vastaukset tyylin "se lukee siellä paperissa" eivät kuulu korkean virkamiehen toimintaa. Eivät ainakaan minun, luottamusmiehen, mielestä. Minut on valittu tehtävään niine tietoine ja taitoine kuin minulla on ja saan esittää aivan niin typeriä kysymyksiä kuin haluan. Katson tämän oikeudekseni.


Tässä kaivataan nyt järeitä keinoja. Poliittista johtajuutta, oppositiota, virkamiesvaihdoksia ja organisaatiomuutosta. Luulenpa niiden olevan ainoita antibiootteja tähän tautiin. Jota kai voi leikkisästi kutsua vaikka Turun taudiksi.
Kuva poimittu osoitteesta: http://www.ubc.net/members/finland/turku.html

keskiviikkona, toukokuuta 09, 2007

Syttyykö Turku vielä 2011?

Muutama kuukausi sitten Turussa käytiin ponteva keskustelu Aurajoen valojen sammuttamisesta öiseen aikaan. Tuo esitys lopulta kaatui, mutta outo tunne kaupunkikuvan kehittämisestä jäi. Valot sammuvat, parkkipaikat nielevät pyörätiet ja joukkoliikenteen lippuja korotetaan. Mikä on säästöjen hinta ja mitä oikeastaan säästetään?

Maanantaina kaupunginhallitus hyväksyi esityksen kaunistamisrahaston tuoton käytöstä. Kulttuuripääkaupunki kaipaa kulttuuria ympäristöönsä, mutta ei rahojen siirtäminen toisesta taskusta toiseen reiälliseen kasva korkoa. Monissa kaunistamisrahaston kohteista oli kyse valaistuksen asentamisesta taideteoksille ja muun muassa Wäinö Aaltosen museon lisärakennustontille suunnitellaan valoteoksia.

Koko kaupungin ja sen hallintokuntien pitäisi olla rinta rinnan kehittämässä kulttuuripääkaupunkia vuodelle 2011. Ei voi olla niin, että kiinteistölaitos esittää ensin säästöjä Aurajoen valojen sammuttamisella ja kun tämä ei toteudu niin kaupunginhallitus lyö pökköä pesään ja vaatii lisää valoja yksittäisiin kohteisiin. Onko kaupungilla todella varaa tähän?

Ja jos on, niin voitaisiinko ajatella ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja valaisuille? Mitä jos Turkua kehitettäisiinkin ympäristöystävälliseksi kulttuuripääkaupungiksi, jossa taideteokset valaistaisiin vaikka aurinkokennoin? Tämä panostus saattaisi alussa olla hieman kalliimpi, mutta maksaisi kyllä itsensä takaisin eikä menoja siirrettäisi vain hallintokunnalta toiselle. Ja saattaapi olla, että vielä 2011 Turussa loistaisi jokin lamppu.

Julkaistu Turun Sanomissa 9.5.2007