torstaina, marraskuuta 30, 2006

Kuinka painavaksi käy taakkamme

Luin lehdestä, että turkulaisen työssäkäyvän elatustaakka oli vuonna 2004 1,32 eli jokaista sataa työssäkäyvää kohti on 132 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. Tämä siis vuonna 2004. Mietin, että mikä huoltosuhde tulee olemaan vuonna 2010, kun suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle?

Tällä hetkellä tehdään kaupungille seuraavan vuoden budjettia. Näyttäisi siltä, että sosiaali- ja opetuspalveluista joudutaan karsimaan, jotta saadaan terveyspalvelut hoidettua. Turkulaiset vanhenevat vääjäämättä ja terveyspalveluiden tarve tulee kasvamaan vuosi vuodelta. Mahtaakohan tämä tarkoittaa, että tulemme myös vuosi vuodelta supistamaan sosiaali- ja opetuspalveluita? Mitenköhän tämä Turku pyörii vuonna 2010?

Nyt näyttää ikävästi siltä, että samalla kun meidän nuorien turkulaisten elatustaakka kasvaa, supistetaan meitä nuoria tukevia palveluita. Onko niin, että vuonna 2010 lastenhoito ja ennaltaehkäisevä sosiaalityö ovat pyyhitty pois kaupunkilaisille tarjottavien palveluiden listalta? Peruskouluissa opetusta on vain sen verran, että lapset saavat juuri ja juuri opetusvelvollisuutensa täyteen, turkulaiset lukiolaiset ovat pakotettuja käymään lukiota neljä vuotta supistetun kurssitarjonnan vuoksi. Entä kun aletaan vähentämään nuorten liikuntamahdollisuuksia muun muassa liikuntapaikkamaksuja perimällä. Millaisessa kunnossa ovat lapset silloin, kun heidän pitäisi siirtyä työelämään? Kuinka paljon tulevat terveydenhoitokulut silloin olemaan. Nämä kaikki tulevat tekemään minun sukupolveni taakan todella painavaksi.

Kyse ei ole mistään sukupolvien välisestä taistelusta vaan kyse on yhtälöstä, jonka ratkaisemiseen toivoisin ryhdyttävän jo nyt. Minun sukupolvestani on huolehdittu hyvin, kiitos suurille ikäluokille, joiden vanhenemisesta minä haluan osaltani huolehtia. Kysymykseksi nouseekin, että kuinka minä pystyn huolehtimaan sekä omista vanhemmistani että omista lapsistani jos turvaverkko nyt puretaan?

En haluaisi olla pessimisti, mutta tilanne näyttää mahdottomalta. Aina on helpompi ajatella taloutta vain vuodella eteenpäin, mutta nyt pitäisi suunnitella rahat myös tuleville vuosille. Kaupungilla on haastavat ajat käsissään, jotta me kaupunkilaiset pystymme hoitamaan kunniallisesti sekä vanhentuvan väestömme että niistä tulevaisuudessa huolehtivan nuorison. Taitaa olla ihmeiden aika. Toivon vain, että nyt ei unohdettaisi meitä pienempiäkin sukupolvia, meitä, jotka haluamme huolehtia aikanamme teistä, meitä suuremmasta ikäpolvesta.

Julkaistu Turkulaisessa 23.11.2006

Ei kommentteja: