keskiviikkona, kesäkuuta 21, 2006

Jalkapalloa

Jos kerran Suomi voi voittaa Euroviisut ja Turusta tulee kulttuuripääkaupunki niin kaippa se sitten on mahdollista, että myös minä kiinnostun jalkapallosta.

Myönnän, että minulla on syyni, ehkä hieman naiselliset, mutta katsoin eilen jalkapalloa. Ja olen aivan vakuuttunut, että Ruotsi voittaa maailmanmestaruuden! Ruotsalaisten peli NÄYTTÄÄ siltä, että sitä on pakko tulla vielä monta peliä tai kisoissa ei ole mitään järkeä. Sitä paitsi, on muitakin syitä, ruotsalaisten hermot ja itsetunto ovat maailman parhaat. Niillä pääsee täpärissä tilanteissa pitkälle. Kuten me suomalaiset olemme monta kertaa saaneet huomata...

Eilinen peli oli jännä, eikä vähiten siksi, että sitä oli ilo katsella. Niin ja ehkä jännyyttä lisäsi se, että mies on vannoutunut Englannin kannattaja. Englannin peliä ei vain ole niin kiva katsella. Ja on aina mahtavaa olla eri mieltä kuin mies tällaisissa tärkeissä kysymyksissä.

Ehkä jalkapallo ei olekaan niin paha. Ja ehkä, huom. ehkä, voin antaa mieheni katsoa jonkin pelin myös Kreikassa...

tiistaina, kesäkuuta 20, 2006

Kesäkesäkesäkesäkesä

Aurajoki virtaa vaan pääni tuntuu käyvän tyhjää. Pakko myöntää, että kesäloma on jo mielessä, eikä työnteko oikein maistu. Aurinkokin paistaa.

Kävin aamulla uimassa, ajattelin välttää ruuhkan, ilmeisesti se on näin helteellä mahdotonta. Mutta hyvä olo tuli kuitenkin. Selkä on vähän jumissa kun piti taas tehdä uusi kukkapenkki meidän "puutarhaan". Pihan ei tarvitse olla suurikaan, mutta jotain pientä askarreltavaa sieltä aina tuntuu löytyvän.

Hieman koiranomistajaa riepoo, kun aina valitetaan koirien pökäleistä. Miksi kukaan ei valita niistä ihmisten jätöksistä? Minä taidan nyt aloittaa. Miksi ihmiset eivät voi korjata pökäleitään metsistä?? Tämä on ehkä pienen ryhmän ongelma, mutta sitäkin suurempi.

Meillä on terrieri, terrierit metsästävät, mutta ennen metsälle lähtöä terrierit naamioituvat, jotta saalis ei niitä huomaisi. Meidän terrieri on löytänyt parhaan naamiointivälineen, nuo ihmisten pökäleet. Koira häviää omille teilleen ja tulee takaisin ruskea viitta selässään. Tulee mieleen, että vieläkö on takuuaika voimassa ja koiran saisi vaihtaa? Näin kävi sunnuntaina, ja oli lähellä ettei koira jäänyt metsään. No, puutarhaletkulla saatiin isoimmat pökäleet pois turkista, mutta haju jäi. On kyllä autuasta olla koiranomistaja!

Hih, kaksi päivää töitä ja sitten koittaa kesäloma. JEE! Ja me lähdetäänkin Kreikkaan, saaristohyppelyä, turkoosia merta, valkeita hiekkarantoja ja hikeä. Voiko lomaa enää paremmin aloittaa?

Hauskaa juhannusta kaikille! Yritän palata blogin ääreen heinäkuussa, jonain päivänä kun aurinko ei killitä niin kuumana.